Get the toolbox

KIRPPISASUT: Pilkkumekko

Pilkkumekko kirpparilta

Sininen pilkkumekko löytyi kirpparilta alkukesästä ja sille onkin tullut paljon käyttöä, sillä se tuntuu niin omalta kuin voi tuntua. Laukku ja kengät taas ovat tämän kesän alennuslöytöjä.

Tänä kesänä ei ole pahemmin päässyt sääriä vilauttelemaan, vaikka ainakin meillä töissä jotkut sinnikkäät ovat painelleet ilman sukkahousuja säässä kuin säässä. Jos sääret ovat paljaat, täytyy mulla olla vähintäänkin lämmintä yläkropalle mukana. Tänäkin päivänä farkkutakki oli messissä, sillä vaihteleehan säät paljon ihan jo kellonajastakin riippuen.

Sinisen pilkkumekon löysin Fidalta alkukesästä. Se on Monkin, ihan uuden oloinen eikä voisi ehkä enempää multa näyttää. Löysät ja a-linjaiset vaatteet sopivat tasapaksulle vartalolleni. Helman röyhelö tekee mekosta nyt ajankohtaisen mutta silti se on mielestäni myös melko ajaton. Fiksaationi siniseen ja pilkkuihin taas ei ehkä ole jäänyt kenellekään epäselväksi.

Näppärän kokoinen olkalaukku löytyi Mangon alesta. Siinä on hauska pussimainen kiinnityssysteemi. Terveyskenkien suhteen vähän niin kuin luovutin ja ostin. Nehän ovat olleet pinnalla jo pitkään, ja aluksi ne olivat minusta aivan kamalia. Niin siinä sitten kuitenkin kävi, että aloin ajatella, miten käytännölliset tuollaiset olisivatkaan. Pian jo olinkin etsimässä niitä Cittarin alennuslaarista.

Mekko: 2nd hand (Monki) // Laukku: Mango
Kengät: Citymarket

Tällä viikolla on ollut ihania ilmoja, mutta mielestäni ilmassa on jo vähän syksyn tuntua, vai mitä? Mä olenkin syysfiilistelijä, joten suokaa anteeksi kaikki jotka sitä vihaatte 😀 Toivotaan kuitenkin, että viikonloppuna olisi vielä kunnon kesäsäät, minä nimittäin olen suuntaamassa Flow-festareille!

Mitä tykkäät asusta? Entä mitä mieltä olet ”terveyskengistä” kaupunkikäytössä?

– Anniina

3 x Sugar cookies

Kuka muistaa, kun leivoin äitienpäiväksi ensimmäistä kertaa sokerikeksejä? Sokerikeksien perusresepti on tosi helppo. Taikina käyttäytyy kuten piparitaikina, mutta se on vaaleaa. Vaaleaa taikinaa tai valmiita keksejä onkin helppo koristella. Innostuin kokeilemaan muutamaa ideaa, mitäs tykkäät näistä?

Kaktuskeksit

Näistä tuli ihan mun lemppareita, sekä ulkonäkönsä että makunsa puolesta. Kaktusten muotoista muottia en löytänyt, joten leikkasin paperista kaavan ja sen avulla veistelin taikinasta kaktuksen muotoisia paloja. Hieman vaivalloista, mutta eikö näistä tullut aika söpöjä?

Pikeerin värjäsin vihreällä elintarvikevärillä ja heti sen pursotuksen jälkeen ripottelin vielä märän kuorrutteen päälle strösselit. Ne ovat kuin kaktuksen piikit – jos joku ei tajunnut! 😀 Pikeerin valmistin muistaakseni tällä Kinuskikissan reseptillä. Siihen tulee siis ainoastaan ¼ dl valkuaista ja 1 ½ dl tomusokeria, jotka vatkataan 3-4 minuuttia. Nestemäinen väriaine muuttaa hieman koostumusta. Pikeeri kovettuu nopeasti, joten kuorruttamisessa täytyy olla vikkelä!

Strösselipilvet

Näitä keskejä varten laitoin vain strösseleitä suoraan taikinan sekaan. Raa’asta taikinasta ne näkyivät paremmin joten se näytti lupaavammalta mitä sitten nämä valmiit keksit 😀 Ihan hauskoja näistä kuitenkin mielestäni tuli. Pilven muotoista muottia en myöskään omista, vaan nämä on tehty perinteisellä piparimuotilla.

Perjantaisydämet

Näitä pinkkejä sydämiä varten värjäsin taikinan punaisella elintarvikevärillä. Tekstit on paineltu Tigerista ostetuilla leivontaan tarkoitetuilta kirjainleimasimilla. Näiden tekstien kanssa täytyy olla tarkkana taikinan leivinjauhon määrässä. Nämä turposivat vähän liikaa.

Sokerikeksit pelkiltään eivät ole hirveän makeita, joten siksi nuo kaktuskeksit osoittautuivat onnistuneimmaksi! Mutta ovat nuo sydämetkin aika suloisia, vai mitä? 🙂

Tykkäätkö sinä koristella leipomuksia? 

– Anniina

TOP 3 + 1 Parhaat muotoilutuotteet ohuille hiuksille

Ohuet ja hennot hiukseni kaipaavat paljon muotoilutuotteita. Viime aikoina olen ihastunut muutamaan föönaussuihkeeseen sekä yhteen muotoilutuotteeseen, joka on itselleni aivan uusi: hiusvoide.

Keväällä kirjoittelin hiustenlaittorutiineihini vakiintuneesta volyymiraudasta ja kerroin suhteestani hiuksiini. Ne ovat ohuet ja hennot, ja olen viettänyt oikeastaan koko elämäni toivoen, että ne olisivat edes vähän paksummat ja tuuheammat. Enkä pelkästään ole toivonut sitä, vaan nähnyt myös jonkin verran vaivaa sen eteen!

Volyymirauta on vain viimeinen silaus kuontalolleni aamuisin. Sitä ennen täytyy tietysti tehdä pohjatyö. Käytin pitkään muotovaahtoja ja sen jälkeen lisäsin mukaan suolasuihkeen. Viimeisen vuoden aikana olen tutustunut erilaisiin föönaussuihkeisiin, kerännyt suosituksia ja testaillut niitä. Tässä kolme lemppariani. Näitä kaikkia laitan pyyhekuiviin hiuksiin ja föönaan kuivaksi.

TOP 3 + 1 tuuheuttavat muotoilutuotteet

1. TIGI Bed Head Superstar Queen for a day -kampaussuihkeTämä on mielestäni paras testaamani tuuheuttava suihke. Se tuo oikeasti rakennetta ja ilmavuutta hiuksiin eikä jätä niitä ollenkaan tahmeiksi. Hiuksista tulee vahvemman ja paksumman tuntuiset.

2. Moroccanoil Root Boost. Myös tämä tekee hiuksista ihanasti tuuheamman tuntuiset ja tuo niihin volyymia. Tuote sisältää arganaöljyä, joten sen luvataan myös ravitsevan hiuksia. Hiukset tuntuvatkin hoidetuilta ja puhtailta, ei ollenkaan siltä, että olisi jotain tököttiä päässä.

3. Four Reasons Black Edition Foamy Blow Booster*. Tämä tuote on ihanan kevyt mutta antaa silti hyvän pohjan kampaukselle. Tekee hiuksista tuuheammat ja ilmavammat.

+ 1 Four Reasons Black Edition Beauty Primer*. Beauty Primer on korjaava hiusvoide, jollaista kokeilin nyt ensimmäistä kertaa. Myös tämä tuote tuo rakennetta ja volyymia. Tätä en laita ihan tyveen vaan enemmänkin pituuksiin. Beauty Primer antaa hiuksille mahtavasti rakennetta ja saa ne tuntumaan paljon paksummilta. Vaikka tuote on aika tuju, se ei latista hiuksia vaan ne pysyvät ilmavina koko päivän. Illalla kyllä tuntuu jo siltä, että tekee mieli pestä hiukset.

Millaisia hiusten muotoilutuotteita sinä käytät? Jaa parhaat tuuheuttavat tuotteet kommenteissa!

– Anniina

*saatu blogin kautta

KIRPPISASUT: Kasariviboja

80-luvun vivahteet on jotain sellaista, mikä kiehtoo juuri nyt niin pukeutumisessa, hiuksissa kuin sisustuksessakin. Tässä asussa kasriviboja tuovat kirkkaat värit, neuleen muhkeat hihat ja vanhoista farkuista pätkityt sortsit. Kaikki löytyivät kirppikseltä.

Meillä oli super kiva viikonloppu reilu viikko sitten, kun Milja tuli pariksi päiväksi mun luo tänne Vantaalle. Olenkohan täällä blogissa vielä sitä suoraan kertonutkaan, että olen viettänyt kesää pääkaupunkiseudulla? Olen täällä töissä ja palaan syyskuussa Jyväskylään. Hurjan nopeasti aika kuluu, kesä on jo yli puolen välin. Ihan mukava kuitenkin mennä taas kunnolla kotiinkin kohta, kun on jo pari kuukautta elellyt kahden kaupungin välillä.

Meille sattui säidenkin puolesta hyvä viikonloppu ja lähdettiin ex tempore lauantai-iltana fiilistelemään Suomenlinnaan. Olen käynyt Suomenlinnassa vaikka kuinka monta kertaa, mutta melkein aina on sattunut olemaan kurja sää tai vähintäänkin todella kylmä. Kerrankin sain sen mielikuvien piknikin ja auringonlaskun Suomenlinnassa, heh.

Meidän viikonloppuun kuului myös aika olennaisesti kirpputorien kiertely. Lauantaiaamuna mentiin ensimmäisenä Töölön Kaivarin kanuunaan ja löysin sieltä niin paljon kaikkea, ettei sen jälkeen tarvinnut sitten mitään ostaakaan. Kaivarin kanuunasta löytyi muun muassa nämä New balancen tossut, jollaisista olen vähän haaveillutkin. Väri ei ehkä ole se, minkä olisin kaupasta valinnut, mutta kun koko natsasi, en voinut jättää näitä sinne.

Mulla on ollut jotenkin vähän surkea kenkätilanne. Mulla on kahdet uudehkot Supergan tennarit, mutta eihän sitä samanlaisia kenkiä aina jaksaisi pitää. Lisäksi on parit Converset, mutta noin kymmenen vuoden consseissa tallustelun jälkeen olen suht kyllästynyt niihin. Sitten on vähän liikaakin balleriinoja, jotka on ostettu… no silloin joskus balleriinojen kultakausina. En tajua, mikä kenkien ostamisen ongelma mulla on ollut viime vuosina. Mikään ei oikein nappaa, paitsi nämä nyt!

Pinkkiä väriä himoitsin joskus keväällä, mutten löytänyt silloin mitään sopivaa. Nyt sain pinkin himoni tyydytettyä tällä hauskalla neuleella, joka on alunperin Cubuksen. Neule on itse asiassa tosi lämmin eikä mikään kesäneule, mutta Suomen kesässä on ihan ok pitää sortseja ja paksua neuletta, eikös?

Sortsit taas on pätkäisty aiemmin kesällä EkoCenteriltä löytyneistä farkuista. Mulla on jääneet yhdet vastaavanlaiset lempisortsit pieniksi, joten nämä pääsivät nyt korvaamaan niitä, vaikka ne aiemmat olivatkin vaaleansiniset. Se on muuten aina vähän mysteeri, kun kesävaatteet jäävät pieniksi, että onko se enemmän sitä, että takapuoli on leventynyt vai sitä, että oppinut käyttämään oikeamman kokoisia vaatteita? Taitaa olla vähän molempia meikäläisen tapauksessa.

Neule, sortsit ja kengät: Second hand

Mitäs tykkäät tämän asun väreistä? Iskevätkö kasarivibat sinuun? 

– Anniina

Miten napata unelmaduuni? 6 hyväksi havaittua vinkkiä

Millainen on sinun unelmatyösi? Kysymys, joka aiheuttaa hieman ahdistusta ainakin minussa. Usein sitä ajattelee, että unelmatyön pitäisi olla sellainen, jossa on lopun elämäänsä. Unelmatyö ei koskaan kyllästytä tai turhauta, ja viidenkymmenen vuoden ajan pomppaat sängystä joka aamu into piukeana… vai?

Harvemminhan se nykyaikana näin meneekään, joten miksi pitäisi edes yrittää ajatella jotain lopullista unelmaduunia? Minulla ei sellaista (enää) ole. En vain usko, että sellaista on olemassa, vaan kaikelle on aikansa. Maailma muuttuu niin nopeasti, ja sitä mukaa ammatit muuttuvat ja niitä tulee uusia.

Unelmatyö sen sijaan on minulle se, jossa kaikkein eniten haluaisin olla juuri nyt. Mikä olisi parasta, mitä voisit päästä tekemään tässä hetkessä ja tällä kokemuksella? Mitä haluat oppia ja mikä veisi sinua urallasi eteenpäin?

Olen parin viimeisen vuoden aikana työskennellyt jo useampaan kertaan tällaisen unelmaduunin parissa. Olen ollut harjoittelijana kustantamossa, tuottanut blogisivustoa, avustanut viestintätoimistoa ja viimeisimpänä toimitusharjoittelijana Annassa. Miten tällaisiin paikkoihin sitten pääsee?

6 vinkkiä, miten napata unelmaduuni

1. Älä tuijota työpaikkailmoituksia. Kolmea noista luettelemistani työpaikoista yhdistää se, että niihin ei haettu työntekijää. Otin itse yhteyttä yrityksiin, kerroin mitä haluaisin tehdä ja sain paikan. Suurin osa työpaikoista ei koskaan tule avoimeen hakuun. Aina yritykset eivät edes tiedä tarvitsevansa sinua, ennen kuin näkevät sinut. Pidä siis silmät auki, ja mieti missä organisaatiossa haluaisit työskennellä ja mitä voisit siellä tehdä. Motivaatio näkyy ulospäin!

2. Keksi itsesi. Tämä on ehkä se vaikein homma. Mutta kun tiedät, kuka olet, osaat myös kertoa sen mahdollisille työnantajille. Mitä sinä osaat parhaiten? Mitä haluat tehdä? Kun tiedät näihin kysymyksiin vastauksen (huom. tällä hetkellä), pystyt muodostamaan käsityksen itsestäsi ja siitä, miten markkinoit itseäsi työrintamalla. Oletko esimerkiksi hyvällä visuaalisella silmällä varustettu koodari, bisnesvaistoinen web-analyytikko tai pilkkusäännöt osaava some-taituri? Mieti, mikä voisi erottaa sinut muista.

3. Ole kiva. Tämä on se kohta, jossa käsken verkostoitua. Vihaan tuota ilmausta, mutta verkostoitua voi kuitenkin todella monella eri tavalla. Nykypäivänä verkostoituminen verkossa (heh) on helppoa. Seuraile kiinnostavia ihmisiä somessa, kommentoi ja liity esimerkiksi ammatillisiin Facebook-ryhmiin. Kun ensin olet keksinyt itsesi, sana saattaa alkaa yllättävästi kiertämään. Kaverit ja kavereiden kaverit voivat suositella sinua eteenpäin ja tsadaa! Verkostoja syntyy. Samaa kannattaa tehdä tietysti itsekin, koska kun olet kiva muille, muut ovat kivoja sinulle. Muiden auttaminen ei ole sinulta pois.

4. Hakemus, CV ja some kuntoon. Työhakemus on siitä vaikea laji, että harvoin näemme kenenkään muiden tekemiä hakemuksia, pelkästään omamme. Aika moni taitaa olla kovin kiinni siinä perinteisessä hakemusmallissa, jonka pohjan voi katsoa jostain työnhakusivustolta.

Tietysti riippuu alasta ja siitä, millaista työpaikkaa olet hakemassa, mutta ainakin luovilla aloilla kannattaa pistää itsensä vähän likoon. Älä ole tylsä. Muista myös kirjoittaa hakemus siitä näkökulmasta, mitä sinä voisit tarjota työnantajalle sen sijaan, että kertoisit pelkästään miksi sinä haluaisit paikan. Osoita tuntevasi yritys, ja näytä motivaatiosi esimerkiksi ehdottamalla konkreettisia ideoita.

Ansioluettelonkaan ei tarvitse olla se kaikkein perinteisin, mutta pysy silti yksinkertaisessa ja selkeässä ilmaisussa. Räätälöi CV jokaiseen hakemaasi työpaikkaan sopivaksi. Jos työkokemusta on jo jonkin verran, ei ihan kaikkia alaan liittymättömiä kesätöitä tarvitse mainita. Sen sijaan että pelkästään luettelisit tittelisi, kirjoita auki työtehtäväsi, mitä opit ja millaisia tuloksia sait aikaan.

Viimeisimpänä tsekkaa somesi kuntoon, varsinkin jos mainitset ne CV:ssäsi. Tämäkin on tietysti hyvin alakohtaista, mutta esimerkiksi median, viestinnän ja markkinoinnin parissa työskennellessä sosiaalisen median käyttö kuuluu olennaisesti asiaan.

5. Soita. Ei mikään uusi neuvo tämäkään, mutta kuinka usein olet oikeasti soittanut mahdolliselle työnantajalle, esitellyt itsesi puhelimessa ja osoittanut sillä tavalla kiinnostuksesi ja motivaatiosi työpaikkaa kohtaan?

Kasvokkain tapaaminenkin on tietysti hyvä vaihtoehto paikasta riippuen. Harvassa paikassa pomo sattuu olemaan paikalla juuri silloin, kun pamahdat sinne tai sitten työpaikka on sellainen, jonne ei voi noin vain ilmaantua, vaan pitää varata tapaaminen.

6. Älä luovuta. Kuinkakohan usein olen ajatellut, että minusta ei tule koskaan toimittajaa, kukaan ei lue mun blogia, mun valokuvat on aina vaan surkeita, enkä kirjoita koskaan sitä kirjaa?

Fiilis siitä, että tämä ei ole totta, en ansaitse tätä paikkaa, en osaa, APUA. Siis se huijarisyndrooma. Työsopimuksen kirjoittamisen jälkeen iskee pieni paniikki, kun tajuaa että nyt mun pitää oikeasti mennä sinne töihin ja tehdä niitä asioita, joista haaveilin.

En tiedä miten tästä tunteesta pääsee täysin yli, mutta ei auta kuin hyväksyä se, että unelmien toteuttaminen on usein aika pelottavaa. Tuskin olet onnistunut huijaamaan itsellesi työpaikkaa, vaan rekrytoijat ovat päättäneet ottaa juuri sinut. Siispä opettele, harjoittele, kysy ja pidä pää pystyssä.

Mitä unelmatyö sinulle tarkoittaa? Oletko joskus saanut kovasti haaveilemasi työpaikan ja miten?

– Anniina