Projekti oman hiusvärin kasvatus päätöksessä – Mikä fiilis?

Olen värjännyt hiukseni viimeksi kaksi vuotta sitten. Siihen asti olin värjännyt, pääasiassa blondannut hiuksiani kymmenisen vuotta. Kesän 2015 aikana päätin, että kokeilen kasvattaa omaa väriä niin kauan kuin se tuntuu hyvältä. Ja sillä tiellä ollaan.

Kirjoittelin vanhaan blogiini viime kesänä oman hiusvärin kasvattamisesta ja postaus nousi yhdeksi luetuimmistani. Siksi tuli mieleen päivittää, miltä tuntuu nyt, kun projekti on jo päätöksessä. Kurkkaa vuoden takainen postaus täältä.

Lähtötilanne oli siis käytännössä tällainen, kuva on kesältä 2012. En enää muista millaiseksi viimeisellä kerralla värjäsin, mutta samanlainen se oli myös kesällä 2015. Olihan ne eri vaalean sävyt kivoja silloin kun ne olivat kivoja, mutta nyt kun katson tätä kuvaa, niin tuohan on ihan keltainen tuo tukka. Olisi pitänyt ylläpitää paremmin.

Nämä kuvat ovat viime kesältä eli heinäkuussa 2016. Tuolloin olin tyytyväinen auringon vaalentamiin hiuksiini, värjätyn hiuksen ja luonnollisen värisen hiuksen rajaa ei juuri huomannut kuin tietyssä valossa.

Tuli talvi ja pimeä ja hiukset tummuivat. Tämä on otettu helmikuussa. Tyvestä puskee niin tummaa tukkaa etten meinaa uskoa sitä omakseni. Hiukset kiinni näytän ihan tummatukkaiselta, maantienharmaalta. Odotan keväistä Balkanin reissua ja kesää ja toivon että aurinko vaalentaa hiukseni taas niin, etten sorru ottamaan raitoja tai jotain.

Nyt sitten ollaan tässä tilanteessa. Parin viikon reissu Kroatiassa ja Montenegrossa on takana. Meille sattui suurimmaksi osaksi aurinkoisia päiviä ja seurailin joka ilta innoissani päällimmäisiin hiuksiin ilmestyneitä vaaleita raitoja ja valkoisiksi kärtsänneitä vauvahiuksia. En tiedä huomaako sitä oikeassa elämässä kukaan muu kuin minä itse, mutta näistä kuvista ainakin huomaa eron?

Tietysti nämä hiukset ovat sen väriset, että ne näyttävät eri valossa ihan eriltä. Vähän likaisina ne näyttävät heti tummemmilta, samoin alemmat hiukset ovat paljon päällimmäisiä tummempia. Mutta tärkeintä on se, että viihdyn tässä tukassa taas! Tummissa hiuksissa en tunne oloa yhtään itsekseni. Saisivat nuo olla vielä paljon vaaleammatkin, mielelläni ottaisin takaisin sen lapsuuden platinablondin, mutta tällä mennään. Vähän ajattelin noita edelleen altistaa auringolle, jos mahdollista.

Miksi sitten en värjää hiuksia enää?

No, ensinnäkin värjäysvälit alkoivat pidentyä siksi, etten raaskinut enää käyttää hiuksiini kovin paljon rahaa. Tietysti olisi ihanaa käydä kampaajalla vaikka joka kuukausi, mutta käytän opiskelijabudjettini ennemmin johonkin muuhun. Olen värjännyt paljon hiuksiani itse ja myös monta kertaa se on mennyt pikkuisen pieleen. En vain jaksanut enää, laiskotti. Onhan tää nyt tosi helppoa, kun ei ole mitään tyvikasvuja!

Toiseksi, olen enenevissä määrin kiinnostunut luonnollisuudesta, kuten luonnonkosmetiikasta, ekologisuudesta ja kaiken ylimääräisen, kemikaalien ja myrkkyjen vähentämisestä. Juu meikkaan ja käytän myös synteettistä kosmetiikkaa, mutta hiusvärit ovat tuntuneet helpolta jättää pois. (Samoin olen lakannut käyttämästä esimerkiksi hajuvesiä, suihkugeelejä ja synteettisiä kuorinta-aineita.) Ei muuten edes kestänyt kovin kauaa kasvattaa oma väri tällaisen pitkän polkan kanssa! Noin puolitoista vuotta.

Mitä ajatuksia sinulle herää hiusten värjäämisestä tai omasta hiusväristä? Kommentoi alle! 🙂

– Anniina

Kuinka saada sininen hiusväri pois?

Heinäkuussa 2015 värjäsin hiusteni latvat sinivioleteiksi. Tykkäsin väristä, mutta koska kaikelle on oma aikansa, halusin jo seuraavana syksynä värjätä hiukseni takaisin ruskeiksi. Projekti sinisestä ruskeaan hiusväriin oli haastava, mutta antoisa!

Kaksi vuotta sitten kesällä sain päähänpiston sinivioleteista latvoista. Kävin hakemassa marketista vaalennusaineen sekä Biozellin Color Maskin sävyssä Night sky projektia varten. Innostuneena uudesta hiusprojektista en kauheasti miettinyt, että lähteekö sininen hiusväri pois helposti vai vaikeasti. No, hieman vaikeastihan se lopulta lähti.

Värjäsin hiusteni latvoihin sinisiä ja violetteja raitoja, ylläpidin raitoja eri sävyisillä colormaskeilla. Yleensä kävi kuitenkin niin, että violetit raidat muuttuivat pian sinisiksi, ilmeisesti punainen pigmentti irtoaa ainakin minun hiuksesta sinistä helpommin. Sininen pigmentti tarttui jopa niin hyvin, ettei se ollut moksiskaan edes Kreikan kuuman auringon alla. Toki aurinko muutti sen sävyä hieman lämpöisemmäksi.

Kesän ajan viihdyin siniviolettien latvojen kanssa, mutta kun syksy saapui, aloin suunnitella luonnollisempaa hiusväriä. En kuitenkaan halunnut tarttua latvoja kuivattavaan vaalennusaineeseen, olinhan vasta ennen sinistä väriä vaalentanut hiukseni. Luin Saara Sarvaksen blogista, että askorbiinihapolla ja syväpuhdistavalla hoitoaineella voisi olla hyvä vaikutus suoravärin haalistamiseen. Päätin kokeilla sitä.

 

sininen hiusväri poissininen hiusväri poissininen hiusväri poissininen hiusväri pois

Sininen väri haalistui, mutta lopputulos oli silti selkeästi sinertävä, hieman homeen värinen. Testasin käsittelyä muutaman kerran todella pitkällä vaikutusajalla. Yhdellä kerralla annoin askorbiinihappo-shampoo -seoksen vaikuttaa päässäni peräti kuusi tuntia… Ylläolevassa kuvassa sininen väri on kaikkein haaleimmillaan tämän kokeilun myötä.

Seuraavaksi keksin, että sininen tai sinertävä väri on ihan ookoo, kunhan se ei viherrä yhtään. Värjäsinkin latvat Biozellin ja KC:n Color Maskeilla violetiksi. Punainen väripigmentti kuitenkin haalistui sinistä nopeammin, joten sitä piti olla jatkuvasti lisäämässä, jotta turkoosi ei ottanut liikaa valtaa. Jossain vaiheessa värjäsin latvat violetilla kestovärillä, tosin sekin haalistui muutamassa viikossa niin että sininen puski läpi.

sininen hiusväri pois

sininen hiusväri pois

Myöhemmin syksyllä leikkautin otsatukan ja lyhensin latvoja, jolloin sinertävää latvaa lähti pois. Ennen uuttavuotta värjäsin latvat punertavan ruskealla kestovärillä ja kuukauden päästä toistin värjäyksen. Sen jälkeen sininen ei juurikaan ole tullut läpi. Vaikka punertavan ruskea kestoväri auttoi, luulen että aiemmat vaiheet vaikuttivat myös lopputulokseen. On siis hankala sanoa yleispätevää vinkkiä siihen, miten saada sininen hiusväri pois kokonaan.

Tiivistettynä sain sinisen hiusvärin pois näin:

  • Haalistin väriä askorbiinihapolla ja syväpuhdistavalla shampoolla, lopputulos oli haalean turkoosi
  • Taitoin turkooseja latvoja violetilla ja punaisella colormaskilla, lopputulos oli viileä lila
  • Värjäsin latvat violetilla kestovärillä, koska colormaskit haalistuivat niin nopeasti
  • Leikkasin latvoja, mutta sinistä jäi silti hieman latvoihin
  • Värjäsin latvat punaiseen taittavalla ruskealla kestovärillä kahdesti, sen jälkeen sinistä ei ole juuri näkynyt!

 

Värikokeilustani tulee nyt kesällä kuluneeksi kaksi vuotta. Hiukset ovat kasvaneet ja minulla on nyt oma väri päässä. Nykyisin häiritsevin asia hiuksissani on, että latvat ovat ajoittain mielestäni liian lämpimän sävyiset. Hauskasti olen mennyt sävyttämään sitä laimennetulla sinisellä suoravärillä sekä tujulla hopeashampoolla. Ehkä minulla on kuitenkin sinistä sävyä kohtaan jonkinlainen kaipuu?

 

Oletko sinä värjännyt hiuksiasi värikkäillä suoraväreillä? Miten pääsit väristä eroon? Vai pääsitkö? 🙂 

-Milja

80-luvun kiharapilvi helposti

kiharapilvi
kiharapilvi
80-luvulta tuttu kiharapilvi on tänä keväänä iso juttu hiustrendeissä! Olen muutaman kerran testannut isoa kiharapilveä illanvietoissa ja täytyy sanoa, että nämä kiharat saa tehtyä melko vaivattomasti hiuspatukoilla. Kuvasin kihartamisesta videon, joka löytyy postauksen lopusta.

Kiharran melko harvoin hiuksia, sillä olen hieman laiska käyttämään aikaa kihartamiseen. Minulla on muutenkin melko suorat ja liukkaat hiukset, joten kiharat eivät ole pysyneet yleensä kauhean hyvin. Nyt olen kuitenkin innostunut hieman sotkuisesta, mutta muhkeasta kiharakampauksesta. Rento kiharapilvi syntyy helposti vaahtomuovipatukoilla.

Kiharapilven voi toteuttaa kuitenkin monella tavalla. Jos haluaa hieman tarkempaa ja pienempää jälkeä, kannattaa kokeilla sauvakiharrinta tai jopa  syömäpuikkoja. Vaahtomuovipatukoissa parasta on kuitenkin se, että ne päässä voi nukkua. Aamulla kun patukat avaa, hiukset ovat muhkeat!

Itselläni kiharat vaativat hieman tupeerausta ja paljon hiuslakkaa, jotta ne pysyvät. Pohjalle tietysti kannattaisi laittaa jokin hyvä muotoilutuote, jotta kiharat kestävät. Itse olen karsinut vähälle käytölle jääneitä muotoilutuotteita (eli muotovaahtoja), mutta minulta löytyi sielä Four Reasonsin Black Edition -muotoilusuihke, jota laitoin kiharoiden pohjalle. Hiuslakkana käytin Tigin Masterpiece -hiuskiinnettä. Kiharat kestivät yllättävän hyvin, sillä vaikka vedin hiukset ponkkarille ja kävin BodyCombatissa, olivat ne yhä kiharalla!

 

kiharapilvi

 

Mielestäni kasvonpiirteeni näyttävät hieman erilaiselta, kun otsatukka on vedetty sivuun eivätkä hiukseni ole tuttuun tapaan suorat. Tämä kampaus voisi olla aika kiva vappuna, mikäli ilmassa ei ole kauheasti kosteutta. Sadekuurot kun eivät tee kovin hyvää kiharoille.

Oletko testannut kiharapilvikampausta? Mitä tekniikkaa käytit ja miten sait kiharat pysymään? Kommentoi alle. 🙂 

-Milja

 

Lättätukan pelastus – Volyymirauta

Näyttävätkö sinun hiuksesi tältä, kun heräät? No, eivät minunkaan. Hiukseni ovat ohuet ja hennot, kuten niin monella meistä suomalaisista. Lisäksi ne rasvoittuvat nopeasti, joten hiusten pesu, muotoilutuotteilla läträäminen, föönaus ja tupeeraus kuuluvat melkein jokaiseen aamuuni. Silti hiukset lässähtävät suunnilleen samalla hetkellä, kun astun ovesta ulos.

Vähän aikaa sitten tutustuin volyymirautaan. Kokeilin itse asiassa Miljan rautaa kerran, jonka jälkeen päätin saman tien tilata sellaisen itsellenikin. Oman minikokoisen volyymirautani tilasin Villikiharasta, jossa tuote on myös nimellä minikreppirauta. Laite onkin kirjaimellisesti pieni kreppirauta, krepit vain tehdään tähän tarkoitukseen vähän eri tavalla kuin silloin viisitoista vuotta sitten, kun viimeksi tällaista olen käyttänyt. Villikiharan toimitus oli muuten tosi nopea, rautani saapui pakettiautomaattiin seuraavana päivänä tilauksesta!

Tässä kuvassa hiukseni ovat juuri pestyt, niihin on lisätty muotovaahtoa ja ne on kuivattu pää alaspäin. Tämän näköisenä en lähde minnekään, vaan ilman volyymirautakäsittelyä tupeeraisin kaikki hiukset päällimmäisiä lukuunottamatta. Olen ehkä hieman pakkomielteinen hiusteni suhteen. Muotovaahto ei ole suosikkimuotoilutuotteeni, mutta aina sitä löytyy kuitenkin kaapista. Paras testaamani tuote hiuksia tuuhentamaan on TIGI:n Superstar-kampaussuihke.

Volyymirautakäsittelyä varten päällimmäiset hiukset nostetaan ylös. Kannattaa vähän testailla, mihin kohtaan tuuhennukset sopii omaan päähän parhaiten. Liian päälle niitä ei kannata laittaa, etteivät ne vilku päällimmäisten hiusten alta. Toki tuuhennuksia voi laittaa vaikka kuinka monta kerrosta, itse olen tyytynyt yhteen. Samoin jokaiseen hiusosioon olen tehnyt kaksi painallusta tuolla miniraudallani.

Kun hiukset on käyty läpi raudalla, kannattaa vielä tupeerata krepatut kohdat kevyesti ja suihkuttaa lakkaa. Ainakin omat hiukseni tuppaavat suoristumaan todella nopeasti.

Tadaa! Hiukset kohosivat varmaan kaksi senttiä. Parasta tässä on, että ne oikeasti myös pysyvät tuuheina koko päivän. Tuuhennokset avittavat myös seuraavana päivänä: tuuheat hiukset eivät näytä yhtä likaisilta kuin lättätukka. Itse pesen tosiaan hiukset lähes joka päivä. Jos lähden toisen päivän hiuksilla liikenteeseen, niitä on ollut pakko pitää kiinni, vaikka laittaisi kuinka paljon kuivashampoota. Volyymiraudan avulla voi siis myös pidentää hiusten pesuväliä.

Mikä on sinun aseesi lättätukkaa vastaan? Oletko kuullut aiemmin volyymiraudasta?

– Anniina