Get the toolbox

Projekti oman hiusvärin kasvatus päätöksessä – Mikä fiilis?

Olen värjännyt hiukseni viimeksi kaksi vuotta sitten. Siihen asti olin värjännyt, pääasiassa blondannut hiuksiani kymmenisen vuotta. Kesän 2015 aikana päätin, että kokeilen kasvattaa omaa väriä niin kauan kuin se tuntuu hyvältä. Ja sillä tiellä ollaan.

Kirjoittelin vanhaan blogiini viime kesänä oman hiusvärin kasvattamisesta ja postaus nousi yhdeksi luetuimmistani. Siksi tuli mieleen päivittää, miltä tuntuu nyt, kun projekti on jo päätöksessä. Kurkkaa vuoden takainen postaus täältä.

Lähtötilanne oli siis käytännössä tällainen, kuva on kesältä 2012. En enää muista millaiseksi viimeisellä kerralla värjäsin, mutta samanlainen se oli myös kesällä 2015. Olihan ne eri vaalean sävyt kivoja silloin kun ne olivat kivoja, mutta nyt kun katson tätä kuvaa, niin tuohan on ihan keltainen tuo tukka. Olisi pitänyt ylläpitää paremmin.

Nämä kuvat ovat viime kesältä eli heinäkuussa 2016. Tuolloin olin tyytyväinen auringon vaalentamiin hiuksiini, värjätyn hiuksen ja luonnollisen värisen hiuksen rajaa ei juuri huomannut kuin tietyssä valossa.

Tuli talvi ja pimeä ja hiukset tummuivat. Tämä on otettu helmikuussa. Tyvestä puskee niin tummaa tukkaa etten meinaa uskoa sitä omakseni. Hiukset kiinni näytän ihan tummatukkaiselta, maantienharmaalta. Odotan keväistä Balkanin reissua ja kesää ja toivon että aurinko vaalentaa hiukseni taas niin, etten sorru ottamaan raitoja tai jotain.

Nyt sitten ollaan tässä tilanteessa. Parin viikon reissu Kroatiassa ja Montenegrossa on takana. Meille sattui suurimmaksi osaksi aurinkoisia päiviä ja seurailin joka ilta innoissani päällimmäisiin hiuksiin ilmestyneitä vaaleita raitoja ja valkoisiksi kärtsänneitä vauvahiuksia. En tiedä huomaako sitä oikeassa elämässä kukaan muu kuin minä itse, mutta näistä kuvista ainakin huomaa eron?

Tietysti nämä hiukset ovat sen väriset, että ne näyttävät eri valossa ihan eriltä. Vähän likaisina ne näyttävät heti tummemmilta, samoin alemmat hiukset ovat paljon päällimmäisiä tummempia. Mutta tärkeintä on se, että viihdyn tässä tukassa taas! Tummissa hiuksissa en tunne oloa yhtään itsekseni. Saisivat nuo olla vielä paljon vaaleammatkin, mielelläni ottaisin takaisin sen lapsuuden platinablondin, mutta tällä mennään. Vähän ajattelin noita edelleen altistaa auringolle, jos mahdollista.

Miksi sitten en värjää hiuksia enää?

No, ensinnäkin värjäysvälit alkoivat pidentyä siksi, etten raaskinut enää käyttää hiuksiini kovin paljon rahaa. Tietysti olisi ihanaa käydä kampaajalla vaikka joka kuukausi, mutta käytän opiskelijabudjettini ennemmin johonkin muuhun. Olen värjännyt paljon hiuksiani itse ja myös monta kertaa se on mennyt pikkuisen pieleen. En vain jaksanut enää, laiskotti. Onhan tää nyt tosi helppoa, kun ei ole mitään tyvikasvuja!

Toiseksi, olen enenevissä määrin kiinnostunut luonnollisuudesta, kuten luonnonkosmetiikasta, ekologisuudesta ja kaiken ylimääräisen, kemikaalien ja myrkkyjen vähentämisestä. Juu meikkaan ja käytän myös synteettistä kosmetiikkaa, mutta hiusvärit ovat tuntuneet helpolta jättää pois. (Samoin olen lakannut käyttämästä esimerkiksi hajuvesiä, suihkugeelejä ja synteettisiä kuorinta-aineita.) Ei muuten edes kestänyt kovin kauaa kasvattaa oma väri tällaisen pitkän polkan kanssa! Noin puolitoista vuotta.

Mitä ajatuksia sinulle herää hiusten värjäämisestä tai omasta hiusväristä? Kommentoi alle! 🙂

– Anniina